Maastossa 28.7

Olin Dinkin kanssa maastossa tänãän. Dinki oli tänään kiltisti ja antoi varustaa, eikä temppuillut. Ensin talutin sen kotiin ja kutsuin Miron kuvailemaan. Ensin suuntasin järvellepäin ja ennen järveä on vieressä monttuja missä on kiipeilypolkuja ni käytiin kiipeilee.

Sitten ratsastin jãrvelle ja kävin kahlailemassa vähäsen järvessä. Dinki oli kiltisti mutta kahlattiin tosi cähän

Järveltä kotiin suunnattaessa kävin ottamassa laukkapätkän ja lopussa tuli myös söpöjä ravikuvia😍

Sitten mentiinkin jo kotiin.

Laitan vielä pari kuvaa menomatkalta

Kouluratsastus maanantaina ja muita kuulumisia

Tässä kesällä pnkin tapahtunut kaikkea enkä oo kirjoittanut. Hups.. Mutta kumminkin olen tämän kesän aikana käynyt 2 ratsastusleirillä, lomaillut ja ratsastanut. Olen myös omasta mielestä jehittynyt ja jossei mitään muuta niin saanut ihanan ponin. Tossa muutama päivä takaperin tulin kotiin reissusta. Mummon kanssa käytii vähän liikuttaa Dinkiä. Kun hain sen tarhasta se sai ihme hepuleita kuten hypätä maassa olevan langan jota mä en ees huomannu ja ottaa äkkispurtti. Kuolaimiakaan Dinki ei suuhunsa olisi halunnut. Kun kentälle menin ja nousin selkään oli jalustimet lyhyellä edellispäivän (?) talutusratsastuksen jäljiltä. Pidensin ne. Silti ne jäi hitusen liian lyhyeksi mutten jaksanut enään pidentää niitä. Kävelin vielä parisen kiertosta ennenkuin otin ohjat. Aloitin pysähdyksillä ja loivilla kiemuroilla. Dinki toimi yllättävän hyvin. Selässä tuntu et poni toimii etusormen kääntämisellä. Vaihdoin suuntaa ja tein samaa tehtävää. Poni toimi hyvin mutta oli jäyjempi tähän suuntaan. Lopulta poni kumminkin notkistui. Aloin lisätä pitkille sivuille ravisiirtymisiä. Yhdelle sivulle tuli kaksi siirtymistä. Tein samoja myös toiseen suuntaan. Sitten siirryin menemään kokonaan ravia ja tekemään loivia kaaria ja pysähdyksiä ravissa molempiin suuntiin. Ponilla ei ollut ongelmaa kun taas minä olin selässä kokoajan tekemässä jotain pikkuvirheitä. Ihmettelen ettã poni jaksoi minua. Kun sain itseni jotenkin ratsastamaan paremmin otin käyntiin. Tein pari hyvää väistöä molempiin suuntiin. Sitten otin välikäynnit. Sen jälkeen tein erilaisia kiemuroita ja lisäyksiä sekä lyhennyksiä ja pysähdyksiä siten että aina tehdään joku erilainen. Tein sitä molempiin suuntiin käynnissä ja ravissa. Sitten nostin laukkaa käynnistä. Eka ei meinannut nousta ja tuli väärää laukkaa mutta opettajan vinkin muistettuani meni todella hyvin. Odotin että poni ryykäilee mutta oikeasti se meni tasaisesti ja laukka pyöri hyvin molempiin suuntiin. Se oli mennyt hyvin joten otin loppuravit ja annoin ponin kävellä. Toin sen kaartoon ja tulin alas. Otin ponilta varusteet ja ansin sen syödä hetken ennen kuin vein sen tarhaan. Poni näytti tyytyväiseltä. Silloin ei satanut. Meillä on kyl satanut aivan liikaa. Olen nyt lapissa ja täällä ihan palaa.

Kaveri kysyi multa eilen jutellessa, oonko tyytyväinen elämääni. Vastasin kieltävästi, oon itsekin vähän yllättynyt, koska nythän minä ”elän unelmaani”. Aamukahvia juodessa on kuitenkin aikaa alkaa kirjoittamaan kitinä päivitystä, julkista nettipäiväkirjaa, jos se vaikka selkiyttää omia ajtuksia ;)

On launatai aamu ja kello herättää seittämän korvilla, kuten joka aamu 344 päivää vuodessa, n. 29 päivää kuukaudessa. Isäntä kuorsaa vieressä, talo on taas päässyt jäähtymään, koska äijällä meni eilen metsässä melkein yhteentoista. Tiedän useimmiten tallilla tai navetalla tuuskatessani koska se palaa, ku koirat tulee iloisesti häntää heiluttaen luokseni, missä olenkin.

Tässäkin kuussa on tullut maksettua tuntuva prosentti viivästyskorkoja, tää on isännän sukutila, jolle mää rakennutin tallin kymmennen vuotta sitten ..hevostalous on aika heikossa hapessa ja vaikka mulla menöö kohtalaisesti, niin pelkästään hevosilla eläminen ei oo mitenkään simppeliä puuhaa. Mies meillä tekee urakkahommia ja käy vieraalla töissä, välillä ku kattelee vierestä, miten ei oo rahasta kii, on vapaapäiviä, saa viikonloppusin mennä yms.tekis mieli heittää haalari nurkkaan ja tuumata et asu itte tilaasi, kylä mullekin kelpaa painua vieraalle töihin..

Onhan meillä mullejakin, niihin ei paljoo aikaa kulu. Vaan eipä niistä tällä määrällä tuu tulojakaan, vanhan rakennuksen kunnostukseen, polttoaineeseen ja koneiden laittoon taitaa se upota mitä tulee. Mut on ne silti ihania! Varsinkin ternivasikat, jotka asuu tallisa. Joka kerta ku tuntuu, et voisi vaikka lähtee ja ne sonnivauvat seuraa jokaista liikettäs tarkasti, ammuen, jos ruoka saisi jo olla edessä. Katsot siinä pieniä elämänalkuja riehumassa pahnoilla, niin ei sitä ehkä olekaan lähdössä.

Hevospuolella motivaatio kärsinyt rajun notkahduksen, samasta syystä ku lopetin aikoinaan vieraalla ja laitoin oman paikan.. Tavallaan oon jokaiselle asiakkaalle vaan töissä, ei oo tilaa eikä rahaa edes yrittää katsoa vaikkapa varsaa reeniin, omaa.. Tammat tekee viimiset omat kasvatit pitkään aikaan, eikä edes liisingtamman varsaa oo mahteja pitää ja katsoa itse, vaikka kuinka tahtoisi. Omia hevosia on lähtenyt viime vuona lähes kaikki ..ja ne vieraat joissa sain päättää isommin. Nyt meillä on miellyttävä ja mielenkiintoinen, vaikka hieman hankalakin tammavarsa reenissä. Sen kanssa tuntuu useimmiten lenkillä hyvältä ja siihen on paloa panostaa, mut kokoajan takaraivossa hakkaa, et omistajan odotukset taitaa olla varsan kapasiteettia korkeammalla. On muuten tään päivän raviurehilussa hyvinkin yleistä..

Taas on kello juossut ja hommat kutsuu! Johan tässä on kohta yhdeksän tuntiua siitä ku illalla suljin ovet perästäni. Töihin lomps!